Tieto lisää tuskan kokemusta, tulkitsee klassinen sanonta päätöksentekijän oloa. Tälläkin kolikolla on kaksi puolta: himmeämpi ja kirkkaampi.

Tiedolla johtaminen on nykyään työorganisaatioiden arkipäivää. Isoilla ja keskisuurilla organisaatioilla on toimintaan sovitetut johdon tietojärjestelmät, jotka tarjoavat tietovarastoistaan tynnyrikaupalla dataa johdon käyttöön. Tieto ei itse johda, oli se kuinka laajaa tai kattavaa tahansa. Analysointi jää johdon tehtäväksi. Ja analyysien pohjalta johto tekee päätökset nimensä mukaisesti.

Hiljainen tieto on työpaikkojen arvoainesta. Kokemustiedon kertyminen, näkyväksi tekeminen ja eteenpäin vieminen ratkaisevat jatkuvuuden pulmia. People analytics eli liiketoimintalähtöinen henkilöstöön, osaamiseen ja potentiaaleihin liittyvä data ja sen oivaltava tarkastelu ovat monelle tulevaisuudessa menestymisen avaimia.

Miten vankasti johtopäätökset pohjaavat kohteesta koottuun dataan ja tietoon? Miten jämäkästi tämän datan analysointi on mukana loppuvaiheessa, kun lopullisia toimenpiteitä pohditaan? Ohjaako valintaa intuitio lopulta enemmän kuin viileä data?

Urheilun kentillä ja valmentajakopeissa analytiikan arvostus Suomessa vaihtelee suuresti. Monet lajit, niin yksilöurheilussa kuin joukkuetoiminnassa, tuottavat runsaasti seuranta-aineistoa, jos halutaan. Montaa asiaa voidaan laskea ja mitata. Hylkiikö valmentajan ajan myötä muotoutunut näkemys datan tuottamaa vastatulkintaa? Voisiko arvokasta kokemusta ja analytiikan tuottamaa faktaa yhdistää? Kääntäisikö tämä liitto kurssin kohti menestystä?

Kaikki tähtää lopulta synteesiin eli siihen, mitä kerätyillä tiedoilla ja niiden pohjalta laadituilla analyyseillä tehdään