Maalianalyysi

Analytiikka on päivän sana niin bisneksessä kuin urheilussa. MyCoazh oli auttamassa Suomen valmennusta saavuttamaan tavoitteensa salibandyn miesten MM-kisoissa joulukuussa Riiassa. Joukkue voitti jatkoajan ja  rankkareiden jälkeen Ruotsin MM-finaalissa. ”Säkää, sattumaa”, saattaisi joku tokaista, mutta ei – parempi joukkue voitti.

Jos aivan tarkkoja ollaan MyCoazh auttoi siis valmentajia auttamaan pelaaajiaan saavuttamaan heidän tavoitteensa. Valmentajat eivät voita pelejä vaan joukkueet ja pelaajat. Kahden vuoden kisaperiodilta kaikki  Suomen maaottelut oli analysoitu MyCoazhilla. Se antoi valmennukselle vankan tiedon MM-kandidaateista (pystyimme ennakoimaan pelaajien suorittamista PlayerProfilella ja xGF ja xGA luvuilla), pelipalautetta pelaajille (MyCoazh Results-kuvat) ja ennen kaikkea tietoa siitä, keiden pelaajien suoritustaso ei laske edes Ruotsia eli kovinta mahdollista vastustajaa vastaan. Improve your player performance! Improve your team performance!

MM-kisojen pelien analysoinnin lisäksi kisoista on nyt tehty myös maalianalyysi yhteistyössä Kihun palloilulajien asiantuntijoiden kanssa, jossa turnauksen kaikki 488 maalia analysoitiin. Miksi, voisi joku kysyä?

Kyse on toisteisuudesta, kun jotkut asiat toistuvat riittävän useasti, voidaan niiden toteutumisen todennäköisyydet laskea. Hyvin hyödyllistä, nykypäivän tiedolla johtamista oli sitten kyse bisneksestä tai urheilusta. Salibandy on maalinteko- ja estopeli, jonka voittaa useamman maalin tekijä. Maalit eivät synny tyhjiössä eivätkä isossa kuvassa sattumalta, yksittäisessä maalissa toki sattumalla ja pompuilla voi olla isokin merkitys. Maalit syntyvät pääsääntöisesti vain ja ainoastaan laukauksista.

MM-turnauksessa joukkueiden väliset taitoerot ovat isot, vaikka kilpailemassa on vain 16 parasta maata. Maalien syntymisen logiikka samoin kuin voittamisen logiikka on kuitenkin sama, oli vastakkain sitten turnauksen kaksi parasta maata tai tulostaulukon kaksi viimeisintä joukkuetta (Quality of Competition). MM-kisoissa yhtä maalia varten tarvittiin kaiken kaikkiaan 9,42 laukausta ja kuten jokainen salibandyä pelannut tietää, vain maalia kohti suuntautuneilla laukauksilla on mahdollisuus mennä maaliin. Kisoissa yhtä maalia varten tarvittiin 3,65 laukausta maalia kohti. MM-kisoissa maalit syntyivät melko tasaisesti jos ne luokiteltiin 5 minuutin välien, mutta eniten maaleja syntyi toisen ja kolmannen erän viimeisen 5 minuutin aikana. Peleistä melkein puolet pysyi jännittävinä (alle kahden maalin ero) loppuun asti. Maaleista lähes 70 prosenttia syntyi nk. ykkösmaalintekosektorilta. Useimmiten maalit syntyivät rightin puolelta pelaavan vasemman laitahyökkääjän vetolaukauksesta suoraan oikealta tulleeseen poikittaissyöttöön. Lähes yhtä usein maalintekijä oli oikea laitahyökkääjä. Ketjuttain eniten maaleja teki joukkueiden 1-ketjut, eikä se yllätä ketään, koska he myös pelaavat peleissä eniten. Eniten 488 maalista maalit menivät hyökkäyssuuntaan maalin vasempaan alanurkkaan.

Useimmiten maalia edelsi vastustajan virhe tai useampikin eli suurin osa maaleista olisi ollut estettävissä paremmalla puolustamisella. Vaikka pelissä aktiivisesti haetaan 2 vs. 1 tai muita alueellisia ylivoimatilanteita, suurin osa maaleista syntyy kuitenkin tasavoimaisissa tilanteissa ja hitaista hyökkäyksistä. Jokainen valmentaja kuitenkin alleviivaa ja painottaa syystä riistojen ja nopeiden kääntöjen merkitystä. Salibandyn kiehtovuus onkin juuri pelin nopeudessa ja kun pelissä ei ole minkäänlaisia paitsiosääntöjä, oikeastaan mistä tahansa kentän osa-alueelta pystytään tekemään maali 3 sekunnissa pallon voittamisesta. Ei siis ihme, että lajia tituleerataan maailman nopeimmaksi pallopeliksi.

Maalianalyysin jälkeen olemme jatkaneet työtä ja seuraavaksi teemme Lajianalyysiä, jossa tutkimme miesten ja U19-poikien sekä kansallisia että kansainvälisiä pelejä, jotta saamme selville mm. miten pelit eroavat toisistaan, mitä parhaimmat maat ja joukkueet tekevät peleissä paremmin ja myöhemmin miten pelin evoluutio kehittyy. Tässä Performance Analysis’n nimellä kulkevassa tutkimuksessa fokuksessa on ketjujen hyökkäysten tehokkuus, johon vinkkiä on saatu Suomen menestyneimmältä ja ehkä myös analyyttisimmalta jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlundilta. Tiedolla voi ja pitääkin johtaa, mutta kaiken toiminnan takana on kuitenkin ihmiset, siksi merkityksellisintä on tapa, jolla palautetta annetaan. Se ratkaisee lopputuloksen!

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s