Pelaajakehityksen seuranta joukkuelajissa

Case-study 6 vuoden pelaajakehitysseurannasta

 

Suomalaisen joukkueurheilukeskustelun ”kuuma peruna” tällä hetkellä on näkemysero siitä, ketä oikein pitää joukkuelajissa valmentaa: joukkuetta, ketjua vai yksittäisiä pelaajia? Emme osallistu tähän väittelyyn, mutta kerromme sen sijaan mitä Koovee salibandyn Tyttö Akatemiassa ja Naisissa on viimeisen 6-7 vuoden aikana tehty pelipalautteen avulla.

Miten arvioida joukkueen onnistumista yksittäisessä pelissä, entä koko kauden osalta? Helppoja vastauksia ovat sarjataulukko ja ottelujen voittaminen, mutta ne ovat vain osatotuuksia. Seuratoiminnassa arviointia pitää laventaa myös pelkän tuloksen ohi: joukkueen pelin ja pelaajien kehittymiseen, joukkuehenkeen sekä jollain tavoin koko joukkueen (pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt ja taustajoukot) yleiseen toimintaan ja talouteen. Hyviä joukkuetason tulokseen liittyviä suoritusmittareita ovat PPG (Points per Game eli pisteet/peli), GF-GA (Goals For – Goals Against eli tehdyt maalit vs. päästetyt maalit/peli), jotka kuvaavat hyvin varsinkin joukkueen aikaisempaa suorittamista sekä myös xPPG (maaliodotusarvoon perustuva pisteet/peli arvio) ja xGs (maaliodotusarvion ero/peli), jotka puolestaan ennustavat parhaiten joukkueiden tulevaa suorittamista.

Mutta millä mitata joukkueen tai sen pelin kehittymistä, kun siihen vaikuttavat ainakin pelaajamateriaali, valmennus ja valmennusprosessin vaihe sekä tietysti vastustajat eli ne kilpailijat, joiden peli – pahus vie – kehittyy myös?

Joukkuetasolla ottelujen lopputulosta selittäviä ja ennakoivia mittareita ovat tietysti tehdyt (GF) ja päästetyt (GA) maalit, joiden voidaan karkeasti sanoa kuvaavan myös joukkueen hyökkäys- ja puolustuspelaamista. Näiden tunnuslukujen erotus eli maaliero (GD) kuvastaa tietysti yksittäisen ottelun lopputulosta ja isommassa kuvassa eli käytännössä sarjataulukossa joukkueiden välisiä voimasuhteita. Yksittäisissä peleissä maaliero ja varsinkin maalimäärä kuvastaa usein myös pelin virtausta ja avoimuutta, pelataanko tarkkaa puolustuspeliä (”mökki alhaalla tai parkkeerataan bussi”) vai päästä päähän ”Hawaiji”-salibandyä (vastaiskun vastaiskuja).

Maalien kanssa korreloi vahvasti xGF ja xGA sekä xGD eli maaliodottamat. Maaliodottama on teoreettinen luku, jolla kuvataan yhteenlaskettuna joukkueiden maalipaikkojen todennäköisyyttä mennä maaliin. MyCoazhin joukkue- ja ketjutason xGF ja xGA -luvut ovat kalibroitu parin tuhannen pelin otoksella ja ne ottavat huomioon (useimmiten) laukausten lähtöpaikan, suuntautumisen, minkälaisesta tilanteesta (hyökkäys- ja laukaisutyyppi) ne ovat syntyneet ja minkälainen vastustajan paine niissä on. Maaliodottama kertoo, kuinka monta maalia keskimäärin salibandypelissä tuollaisilla maalipaikoilla tehdään ja se ei yleensä ota huomioon esimerkiksi sitä kuka maalipaikassa on (kuinka hyvä maalintekijä on kyseessä). MyCoazhilla seurataan nykyisin erikseen myös pelaajatason xGF ja xGA -lukuja (Player xGs, hieman eri mittareilla), joissa näkyy hyvin myös pelaajakohtaiset, yksilölliset erot maaliodottamissa ja syntyneissä maaleissa.

Joukkuetason suoritusmittareita, joilla voidaan selittää ottelujen lopputuloksia, ovat edellisten lisäksi laukaukset (maalia kohti, blokatut ja ohi), maalivahtien torjuntaprosentit sekä pallonhallintaprosentit, vastustajan taso ja mahdollisesti kotietu. NHL-statistiikasta tuttu PDO kuvastaa joukkueen yleistä vahvuutta sekä varsinkin onnen merkitystä voittamisessa. PDO on maalinteon tehokkuuden (maalit x 100/laukaukset) ja maalivahdin torjuntaprosentin (torjutut laukaukset x 100/vastustajan laukaukset) summa ja pitkin kautta sen keskiarvo lähestyy jokaisella joukkueella aina 100:aa. Salibandyssä ensimmäisen maalin merkitys ei ole yhtä suuri kuin jalkapallossa tai jääkiekossa, eikä kotiedunkaan. Jälkimmäinen johtunee osin ainakin liigatasolla yhtäläisestä alustasta eli liigamatosta. Jalkapallossa on todettu kotiedun eli käytännössä mylvivän yleisön vaikuttavan erotuomareiden vihellyksiin.

Salibandyssä varsinainen tulosyksikkö ei itse asiassa ole joukkue vaan ketjut, joukkueen suorittaminen on vain ketjutason suorittamisen summa. Ketju voi pelata (taktisesti) hyvin ja täyttää valmentajan sille antaman tehtävän (rooli), vaikka häviää oman pelinsä, koska on esimerkiksi pelannut vastustajan parasta ketjua vastaan. Yleisiä joukkueiden käyttämiä ketjutason suorittamisen mittareita ovat maalit eli +- -tilasto, Corsi (meidän laukaukset vs. vastustajan laukaukset) sekä jonkinlainen maalipaikkatilastointi.

MyCoazhilla ketjutason seurantaan voidaan ottaa mm. seuraavat ottelujen lopputuloksia ennakoivat ja selittävät mittarit: LineScore (ketjun arvosana, joka on pelaajien Scoren eli arvosanojen keskiarvo), LineActivity (ketjun tapahtumien summa), GF-GA (tehdyt maalit – päästetyt maalit), xGF-xGA (maaliodotusarvon mukaiset tehdyt ja päästetyt maalit), Corsi (meidän laukaukset vs. vastustajan laukaukset), ShOGF-ShOGA (meidän laukaukset maalia kohti vs. vastustajan laukaukset maalia kohti), PlayTime (ketjun peliaika), BallPoss (pallonhallintaprosentti), ShiftStarts (kuinka monta vaihtoa alkaa pallonhallinnalla), ShiftEnds (kuinka moni vaihto päättyy pallonhallintaan), AttEff (hyökkäystehokkuus = kuinka monta % vaihdoista päätyy laukaukseen), OPPAttEff (kuinka monta % vaihdoista päätyy vastustajan laukaukseen), OFFZoneBallTime (pallollinen peliaika viimeisellä kenttäneljänneksellä = syvällä hyökkäysalueella), DEFErrors (oman kenttäpuoliskon virheet). Kaikilla edellä mainituilla on vahva korrelaatio otteluiden voittamiseen. Selittämisen lisäksi niillä voidaan myös ennakoida miten ottelussa tulee käymään, kunhan ensin tiedetään pelaava kokoonpano ja vastustajan taso.

Taulukko: Joukkue-, ketju- ja pelaajatason avainsuoritusmittareita (KPI): nimi (lyhennelmä), selite, mitä kuvaa

Goals For (GF) tehdyt maalit hyökkäysvoimaa
Goals Against (GA) päästetyt maalit puolustusvoimaa
Goal Difference (GD) maaliero ottelun voittamista
Expected Goals For (xGF) maaliodottama tehdyt maalit paljonko maaleja keskimäärin salibandyssä syntyy noilla maalipaikoilla, ennustaa parhaiten tulevia maaleja
Expected Goals Against (xGA) maaliodottama vastustajan maalit paljonko maaleja syntyy keskimäärin vastustajalle noilla maalipaikoilla, ennustaa parhaiten tulevia maaleja
Expected Goals Difference (xGD) maaliodottamaero kumman ”olisi pitänyt voittaa” ottelu/miten ottelu olisi myös voinut päättyä
Corsi meidän laukaukset vs. vastustajan laukaukset korreloi vahvasti pallonhallinnan kanssa ja selittää yksistään 2/3 pelien tuloksista
Shots On Goal For (ShOGF) meidän maalia kohti laukaukset korreloi melko vahvasti maalien kanssa
Shots On Goal Against (ShOGA) vastustajan maalia kohti laukaukset korreloi melko vahvasti vastustajan maalien kanssa
Shots On Goal Difference (ShOGD) maalia kohti laukausten ero korreloi melko vahvasti ottelun voittamisen kanssa
Shots All For (ShALLF) meidän kaikki laukaukset kertovat jotain hyökkäämisestä
Shots All Against (ShALLA) vastustajan kaikki laukaukset kertovat jotain puolustamisesta
Quality of Competition (QC) vastustajan ”tason” arviointi arvioi OPP tasoa vastustajana
Ball Possession (BallPoss) pallonhallintaprosentti kertoo kumpi ottelua vei eli hallitsi palloa
Scoring Efficiency (ScoEff) maalinteon tehokkuutta kuvaava luku (maalit/kaikki laukaukset), käytetään myös nimitystä Conversion Rate kuvastaa osin maalinteon taitoa, vaikkakin tehokkuus on tässä yhteydessä parempi sana
Saving Percentage (SavePer) maalivahdin torjuntaprosentti kuvastaa (jollain tavalla) maalivahdin onnistumista
PDO torjuntaprosentti + maalinteon onnistumisprosentti kuvastaa isoissa aineistossa joukkueen tasoa ja onnen merkitystä voittoon, on keskimäärin 100 +- 3 yksikköä
Points per Game (PPG) joukkueen pisteet/peli tahti kuvastaa joukkueen yleistä suorittamisen tasoa, korreloi suoraan sarjasijoituksen kanssa
Play Time (PlayTime) peliaika esimerkiksi ketjun peliaika keskimäärin ottelussa
Shifts (Shifts) Vaihtojen lukumäärä montako vaihtoa per peli
Shift Starts (ShiftStarts) alkaako ketjun vaihto pallollisena vai ei korreloi vahvasti pallonhallinnan kanssa
Shift Ends (ShiftEnds) päättyykö ketjun vaihto pallollisena korreloi vahvasti seuraavan ketjun pallonhallinnan kanssa
Attacking Efficiency (AttEff) Hyökkäystehokkuus = montako % vaihdoista päättyy laukaukseen kuvastaa ketjun hyökkäyspelin toimivuutta
OPP Attacking Efficiency (OPPAttEff) Vastustajan hyökkäystehokkuus = montako % vastustajan vaihdoista päättyy laukaukseen kuvastaa meidän ketjun puolustuspelin toimivuutta
Offensive Zone Ball Time (OFFZoneBalltime) pallollinen peliaika kentän viimeisessä neljänneksellä korreloi erittäin vahvasti tehtyjen maalien kanssa
Defensive Zone Errors (DEFErrors) puolustusalueen virheiden määrä joka 13. virhe omassa päässä on tilastollisessa laskennassa keskimäärin yksi maali vastustajalle
MyCoazh Score (MCScore) MyCoazhin arvosana 4-10 noin 7,5 Scorella todennäköisesti pelattu tasapelii, 7 tai alle todennäköisesti hävitty ottelu ja lähellä 8:a tai yli todennäköisesti voitettu peli
MyCoazh Activity (MCActivity) Aktiivisuus eli pallokosketukset pelissä vaihtelee pelipaikoittain ja -rooleittain keskimäärin 20 – 60 tapahtumaa
Ball Play Time (BallPlayTime) Yksittäisen pelaajan sekunnit pelissä pallon kanssa kuvastaa pelaajan (pallollista) aktiivisuutta
Player Ball Poss (PlayerBallPoss) Yksittäisen pelaajan pallonhallintaprosentti vaihtelee pelipaikoittain ja rooleittain
Passing Accuracy (PassAcc) Syöttötarkkuus eli -prosentti kuvastaa pelaajan mailataitavuutta ja pelinlukutaitoa
Success Rate (SuccRate) Onnistumisprosentti kaikista tapahtumista kuvastaa pelaajan suoritusvarmuutta, taitoa ja riskinottoa
Passing Maps (PassMaps) syöttökartta kuvastaa miten ketju yleensä rakentaa omaa pallollistapeliään (kuka syöttää kenelle, keskimäärin mistä ja miten usein)
Sequences (Sequences) Syöttöketjut vähintään 4 onnistuneen syötön perättäinen ketju, kuvastaa pelinrakennusta

Entä miten arvioida joukkueen tai ketjun pelin kehittymistä? Tämä onkin jo sitten haasteellisempaa. Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että tätä arviointia voi tehdä vain valmentajat itse, koska vain he tietävät, mitä joukkue on harjoitellut (osaamisentaso) ja mitä se pelissä yrittää (taktiikka ja pelisuunnitelma). Toisaalta jos ketjun peli kehittyy tai edes muuttuu, jotenkin sen pitäisi tulla näkyväksi esimerkiksi noissa edellä luotelluissa avainsuoritusmittareissa? Suurin haaste pelinkehittymisen arvioinnissa on kuitenkin vastustaja ja sen tasonvaihtelu, ketjuttain ja jopa pelin sisällä. Pelin aikana valmentajat usein vaihtelevat peluutusta (mikä ketju pelaa mitä vastustajan ketjua vastaan) ja taktiikkaa (karvataanko ylhäältä vai vetäydytäänkö 60%:iin). MyCoazhin LineScore kuvastaa ketjun suorittamisen tasoa ja nykyisin arvioinnissa otetaan huomioon myös vastustajan taso.

Entä miten arvioida pelaajakehitystä tai yksittäisen pelaajan suoritusta tai vaikutusta ottelujen lopputulokseen, kun kyse on kuitenkin joukkuelajista? Perinteisesti pelaamiseen liittyviä arviointeja ovat tehneet vain valmentajat ja katsomovalmentajat, jotka peilaavat ketjun ja mahdollisesti pelaajan onnistumista siihen, mitä pelissä haetaan (taktiikka ja rooli). Pelaajien suorittamista on seurattu joillakin tärkeimmillä tilastotiedoilla (maalit, tehopisteet, +-, maalipaikat ja ehkä Corsi, riistot ja pallonmenetykset sekä mahdollisesti avaus- tai murtautumispeliin liittyvillä tilastoilla), mutta keskiössä on ollut varsinkin onnistuminen taktiikassa tai roolissa ja painotus suorittamisen laadullisilla kriteereillä.

Osa valmentajista on sitä mieltä, ettei yksittäisen pelaajan suorittamista pelissä voida edes arvioida, koska siihen vaikuttaa aina kaikki kentällä olevat pelaajat. Se on totta, mutta ei silti tarkoita sitä, etteikö myös yksittäisen pelaajan suorittamista voitaisi arvioida. Pelaajien välillä on isoja suorittamisen eroja ja ne erot saadaan MyCoazhilla näkyviksi. Totta on myös sekin, että vielä paremmaksi arviointi muuttuu, kun tähän saadaan lisättyä pelaajien liiketunnistustiedot.

Salibandyliitto arvioi varsinkin maajoukkueringissä olevia pelaajia nelikentän mukaan eri rooleissa pallollisena hyökkäyksessä, pallottomana hyökkäyksessä ja samat puolustusroolissa pallollisessa puolustavassa roolissa ja pallottomassa puolustavassa roolissa. Roolit ovat hyvät ja ne kuvaavat peliä, mutta niiden haaste on, ettei niissä onnistumista tai epäonnistumista pystytä summaamaan yksittäisen pelaajan tekemisestä ketjun tekemiseen eikä tällä pystytä arvioimaan yksittäisen pelaajan osuutta ottelun lopputulokseen. MyCoazhin salibandyn Actions ovat itse asiassa syntyneet kuvaamaan näiden roolien mukaisia toimintoja tai tapahtumia pelikentällä. Tapahtumien määrittelyissä olivat mukana myös maajoukkuevalmentaja Jussi Jäntti ja kansainvälisen salibandyliiton pääsihteeri Pi Liljelund.

Useimmiten ottelujen jälkeinen pelipalaute annetaan kollektiivina koko joukkueelle tai ketjulle: onnistuttiin esimerkiksi paineen alta lähdöissä ja murtautumisessa, mutta epäonnistuttiin viimeistelyssä. Mitä tämä antaa pelaajalle? Joskus pyydetään pelaajalta myös itsearviointia omasta suoriutumisestaan. Yksittäiselle pelaajalle annettu yksityiskohtainen pelipalaute on vielä melko harvinaista. MyCoazhilla tähän pystytään ja MyCoazh yhdistää sekä laadullisen että määrällisen arvioinnin. Yksittäisen pelaajan tilastoista pelin lopputuloksen näkökulmasta tärkeimmät ovat Score (arvosana), Activity (pallokosketukset), xGF – xGA (maaliodotusarvoero), BallPlayTime (pallollinen peliaika), BallPoss (henkilökohtainen pallonhallintaprosentti), PassAcc (syöttötarkkuus), ScoEff (viimeistelyn tehokkuus), SuccRate (onnistumisprosentti kaikista tapahtumista) ja DEFErrors (oman pään virheet).

Pelaajakehityksen seuranta -otsikon alla on Suomessa liikaa keskitytty vain pelaajan lähinnä (fyysisten) testitulosten seurantaan ja näitä testejä tehdään monissa joukkueissa useita kertoja kaudessa. Vaikka on helppo ymmärtää, että muutaman sadasosan tai varsinkin kymmenyksen parannus ketteryys-, kimmoisuus-, kunto- tai nopeustestissä antaa etua pelitilanteissa, vasta näiden testitulosten ja niissä kehittymisen yhdistäminen pelisuorittamiseen (ja peilaaminen ottelun lopputulokseen) toisi testaukselle merkitystä.

MyCoazh palautteenantovälineenä

Näissä kahdessa tutkitussa joukkueessa on ollut käytössä MyCoazh, joka arvioi pelisuorituksia koko joukkueen, ketjujen ja yksittäisen pelaajankin osalta. MyCoazhissa seurataan käytännössä pallonhallinnan muutosta (kummalla joukkueella on pallo sekä missä, milloin, miksi ja miten pallonhallinta vaihtui). Yksittäisessä pelissä kirjattavia tapahtumia on noin 600-900 ja täten yksittäiselle pelaajalle tapahtumia tulee keskimäärin 20-60. Arviointia tehdään sekä määrällisillä että laadullisilla kriteereillä. Olennaisin seikka MC:ssä on, että arviointia tehdään ottelujen voittamiseen peilaten tai ehkä on oikeampi sanoa ottelun lopputuloksen näkökulmasta.

Kuva 1: MyCoazhPlayerResultsPage: tältä näyttää reaaliaikaisen pelianalyysin pelaajakohtainen palautekuva (ResultsPage). Kuvasta näkee yhdellä silmäyksellä, että kyseessä oli peliä koko kentän alueella dominoinut sentteri, jonka Score 4+3 tehoilla oli täys10 ja pallolliset kosketukset pelissä 82 (Activity), mutta jolle kuten kaikille pelissä tuli myös epäonnistuneita suorituksia (punaisia merkkejä kentällä). SuccRate oli kuitenkin 84%, joka on peliä tekevälle sentterille hyvä lukema.

image

Noin 3 000 analysoidun pelin jälkeen on muodostunut selkeä kuva siitä, mitä ottelujen voittaminen vaatii joukkueelta, ketjuilta ja yksittäisiltä pelaajilta eri rooleissa. MC:n selitysaste on 85 prosenttia eli pystymme tämän avulla kertomaan 85 pelistä 100:sta miksi kyseinen joukkue voitti, pelasi tasan tai hävisi pelin. Loput noin 15 prosenttia peleistä päättyy siis mielestämme ”pelin vastaisesti” tai jos sen haluaa sanoa lievemmin ”olisi voinut päättyä toisinkin” (katso Urheilulehden Lari Vesanderin kirjoittama juttu aiheesta kesältä 2017/28: Väärin pelattu!). MyCoazh ei ota kantaa (yritettyyn) taktiikkaan eikä pelaajan rooliin joukkueessa, näiden toteutumisesta tai onnistumisesta saadaan toki myös tietoa, mutta taktiikka ja roolitus ovat ajatuksellisesti headcoachin heiniä.

Kuva 2: Urheilulehdessä 2017/28 ollut Lari Vesanderin kirjoittama juttu Veikkausliigan puolivälissä, jossa tutkittiin kuinka moni peleistä olisi pitänyt/olisi voinut päättyä toisin xGs- (maaliodottamien) perusteella. Jalkapallossa ”väärin voitettujen” pelien osuus näin tutkittuna on 15-20%. Salibandyssä runsasmaalisuuden johdosta osuus lienee vähän pienempi.

image

Pelaajan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ainakin pelaajan lahjakkuustekijät (fyysiset, psyykkiset ja henkiset ominaisuudet), hänen halukkuutensa ja mahdollisuutensa panostaa lajiin (sisäinen motivaatio ja lähipiirin tuki), ikä, urheilija- ja lajihistoria, harjoittelu- ja peliolosuhteet, harjoitusten määrä ja laatu, joukkue ja joukkuekaverit sekä valmennus osaamisen (kompetenssi) ja vuorovaikutuksen (yhteys ja motivointi) kautta. Pelaajan pitäisi saada omalle tasolleen riittävän haasteellisia pelejä sekä peleistä kehittävää pelipalautetta. Nykyisen tietämyksen valossa lisäisimme listaan vielä olennaisena seikkana palautumisen, koska nyt vasta ollaan heräämässä siihen, ettei liikaa, liian yksipuolisesti tai ennen palautumista reenaamisesta ole käytännössä mitään hyötyä – itse asiassa juuri päinvastoin. Siinä on Suomessa käytännöissä vielä paljon tekemistä, kun esimerkiksi Urheilu-Akatemioiden aamureenit alkavat palautumisen näkökulmasta liian aikaisin aamulla.

Pelaaja saa palautetta peleistä toivottavasti ainakin omilta valmentajiltaan, ehkä joukkue- ja ketjukavereiltaan, joskus katsomostakin ja mahdollisesti pelin jälkeen myös koti- tai tukijoukoiltaan. Palautteessa yhtä tärkeää kuin mitä viestitään on varsinkin viestin perille menon kannalta miten viestitään eli vuorovaikutus. Valmentajien antaman palautteen sisällön suhteen tärkeintä lienee sen johdonmukaisuus: eri lähteistä saatava palaute pitäisi olla yhdenmukaista ja eri pelaajille annettu palaute oikeudellista, sen pitäisi perustua johonkin jota voidaan mitata ja arvioida. Pelaajan näkökulmasta on hämmentävää, jos eri suunnista tulee erilaista palautetta tai jos samasta suorittamisesta saa erilaista palautetta. Molemmat ovat toki täysin mahdollista ja voivat liittyä pelaajien erilaisiin rooleihin tai heihin liitettyihin odotuksiin.

Valmentajan sana on joukkueessa laki, koska varsinkaan pelitilanteessa ei voi olla montaa johtajaa ja päätöksiä pitää pystyä tekemään nopeasti, mutta myös valmentajan on hyvä joskus hakea näkemyksiinsä ”second opinionia” eli toista näkemystä tai peilauspintaa. MyCoazh statistiikka antaa valmentajalle selkänojaa palautteenantoon: tietoa otteluiden voittamisen logiikasta, sparrausta itse pelistä ja pelaajista sekä mahdollisuuden vertailla eri pelaajien suorittamista.

Tilastojen avulla voidaan viestiä helposti siitä mitä pelaajalta odotetaan ja mitä tavoitteisiin pääseminen käytännössä tarkoittaa. Jos esimerkiksi pallollisella pakilla on tilastojen mukaan ongelmia pitkien syöttöjen suhteen (pitkä syöttö MyCoazhissa tarkoittaa syöttöä, joka ohittaa vähintään kaksi vastustajan puolustuslinjaa), voi valmentaja pelaajan kanssa käydä asiaa läpi.

Kuva 3: MyCoazhin avulla valmentaja ja pelaaja voivat helposti käydä läpi pelaajan tilastoja ja pelinvideoklippejä palautteenannossa

feedback_header_screenshot

Tilastoista saadaan tieto ”kehityskohteesta” (LongPass PassAcc alle 70%) ja videolta asia on helppo pelaajan kanssa yhdessä todeta. Valmentaja perustelee, miksi se on kehityskohde (käytännössä se estää ketjun nopeat vastaiskut ja käännöt sekä vastustajan prässin purut) ja miten se pelissä näyttäytyy (pitkä syöttö ei ”kanna” yli puolen kentän). Pelaaja saa mahdollisuuden kertoa, mistä se hänen mukaansa johtuu (antaako vastustaja niin kovan paineen, hakeeko ketjukaverit huonosti syöttötukea)  ja valmentaja voi kertoa sen jälkeen oman näkemyksensä, onko ongelma pelinluvussa vai syöttötekniikassa (pystyykö pelaaja paineenalla nostamaan katseensa pallosta ja näkemään tilanteen toisella kenttäpuoliskolla vai onko pallo esimerkiksi syöttöhetkellä kroppaan nähden liian edessä, jääkö saatto vajaaksi?) ja ennen kaikkea valmentaja ja pelaaja miettivät yhdessä, miten asia fiksataan (paineen purkuun sovitut pelinrakennusmallit, reenataan teknisesti eri tapoja antaa pitkä syöttö: saatolla, lämärillä, ranteella, nostona tai näpynä sekä tunnistamaan kyseiset tilanteet) ja miten muutosta seurataan (katsotaan esimerkiksi viiden pelin kuluttua karttuneesta pelidatasta, onko muutosta tapahtunut).

Case-study 6 vuoden pelaajakehitysseurannasta salibandyn juniori- ja naistenliiga joukkueista

Nyt esiteltävät case-studyt perustuvat 6 vuoden seurantaan Kooveen TASM ja Naisten liigajoukkueista. Jokaisesta näiden joukkueiden pelistä on tehty MyCoazhAnalyysi, jota on käytetty sekä palautteenannossa valmennukselle (valmentajasparraus) että osalle pelaajista (pelipalaute). Valmentajasparrauksessa keskustelun keskiössä on useimmiten alkuun ollut joukkueen ja ketjujen suorittaminen ja myöhemmin usein yksittäisten pelaajien suorittaminen sekä varsinkin heidän pelaamisen kehittäminen ja tällöin keskustelun keskiöön nousee juuri kyseisen pelaajan persoonallisuus. Näin siksi, että persoonallisuus heijastuu kaikkeen pelaajan tekemiseen ja tekemättä jättämiseen kentällä (esim. hänen hanakkuuteensa ottaa riskejä ja hänen tapaansa reagoida peliin eli suuntautua – hahmottaa – ajatella – toimia -ketjuun). Palautteenannossa valmentajan tulisi tunnistaa pelaajiaan, koska siinä pelaajia on valmennettava yksilöinä (inhimillisinä, erilaisina persoonina), koska se puolestaan ratkaisee palautteen perillemenon.

Kuva 4: 9 Urheilijan tyypit – Itsetuntemus urheilijana kehittymisen ja valmennussuhteen välineenä

Enneagrammikuva

 

Näiden joukkueiden kanssa on myös käyty ketjupalavereita MyCoazhAnalyysiin perustuen. Ketjut ovat yhdessä keskustelleet tilastojen ja videoklippien avulla mikä ketjun pelissä on toiminut ja mikä ei, mille pitää tehdä jotain ja mikä toimii. Vastustajan scouttaus ketjuttain (OPPScouting ja PassMaps) kuuluu olennaisena osana otteluihin valmistautumiseen. Ketjujen vastuuttaminen tähän on olennaista varsinkin oppimisnäkökulmasta.

Tässä tutkimuksessa on aineistosta poimittu ne pelaajat, jotka olivat pelanneet vähintään 10 ottelua jollakin ja sitä seuraavalla kaudella. Pelaajien roolia tai sitä missä ketjussa he ovat pelanneet, ei tässä tutkittu, olettamus tähän liittyen voisi olla, että roolit ovat melko pysyviä. Tyttöjen ASM-joukkueessa (Akatemia) pelaajien määrä oli kuuden vuoden aikana lähes 100 ja Naisten joukkueessakin yli 60:tä. Näitä tapauksia (osin siis samoja pelaajia ja osin eri), joilla oli kahdella peräkkäisellä kaudella vähintään 10 ottelua, oli TASM:ssä 76 ja Naisten joukkueessa 66.

Otos on siis riittävän suuri ja tutkimusasetelma mielestämme juuri se, mihin Floorball Academyn (FBA, Eerikkilä) pitäisi keskittyä: tutkia pelaajan peliesitystä ja sen kehittymistä (joukkue)pelissä osana joukkueen suorittamista. Pelaajakehitystä tutkittiin tässä ensimmäisessä vaiheessa MyCoazhScoren sekä PPG:n avulla. MCScore on arvosana 4-10, joka muodostuu jokaisen pelaajan suorituksista (onnistumiset ja epäonnistumiset esimerkiksi syötöissä, kaksinkamppailuissa, kuljetuksissa, syötönkatkoissa, vastustajan vartioinnissa jne). Onnistumista tai epäonnistumista ei siis tulkitse tai päätä pelianalyysin tekijä, vaan sen päättää peli! Pelissä ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua johonkin tilanteeseen, vaan kyse on jatkuvasta reagoinnista muuttuviin olosuhteisiin (vastustajan liike, omat ketjukaverit, avautuvat tilanteet jne.) ja lopulta aina peli näyttää oliko tehty ratkaisu hyvä vai huono, onnistunut vai epäonnistunut ja ratkaisuvaihtoehtoja yksittäisessä tilanteessa on aina monia.

MyCoazhin arvosana, Score, on pääsääntöisesti tarkoitettu valmentajille helpottamaan heidän pelinaikaista reagointia, eikä ole pelaajille annettavan palautteen keskiössä. Pelipalautteessa pelaajalle keskitytään dataan arvosanan takana (esim. pallollinen peliaika, pallonhallinta, syöttöprosentit, hyökkäysalueen haastojen määrä, aktiivisuus, merkkauspelin onnistuminen tai puolustusalueen virheet) sekä käydään videoklippeinä tapahtumia pelaajan kanssa läpi niin, että pelaaja saa itse kertoa miten tilanteen näki, koki ja miksi päätyi ratkaisuihin, joita yritti sekä hän saa vielä itse arvioida kuinka onnistui ja mitä olisi mahdollisesti näin jälkikäteen tehnyt toisin.

Jokainen pelaaja, jolla on pelissä vähintään 10 tapahtumaa (Actionia) saa MyCoazhin automaattisesti laskeman arvosanan (Score). Ohjelman algoritmi ottaa huomioon tapahtumien määrän (Activity), onnistumisten ja epäonnistumisten välisen suhteen (SuccRate) sekä erikseen mm. murtavat syötöt, maalisyötöt ja maalit sekä epäonnistumiset huippupaikoista ja samalla tavalla myös puolustuspään maalin estot tai pelastukset sekä toisaalta epäonnistumiset myös niissä.

Ketjun arvosana muodostuu sen pelaajien arvosanojen keskiarvosta ja joukkueen arvosana ketjujen arvosanojen keskiarvosta. Useimmiten Naistenliigan peleissä noin 7,5 TeamScore tuottaa tasapelin, noin 7:n tai sen alle jäävä arvosana tappion ja lähelle 8:ia tai sen yli arvosana useimmiten voiton. Kooveen naisten kaikkien pelien (mukana myös harkkapelit seitsemän viimeisen kauden aikana yht. 180 peliä) pelkät joukkueen Scoret eli keskiarvot selittävät esimerkiksi tuolla edellä mainituilla periaatteilla 81%-sesti pelien lopputulokset ja vain 10% peleistä voidaan sanoa päättyneet ”täysin vastoin TeamScorea”.

Kooveen Naisten liigajoukkueen kaikista näiden 7 kauden aikana pelattujen pelien laskettu joukkuetason TeamScore korreloi ottelujen lopputuloksen (GoalDifference = GD) kanssa 0.82. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että esimerkiksi pelkät laukaukset (Corsi) korreloi ”vain” 0.60 ja maalia kohti laukausten ero (ShOGD) 0.67 MCTeamScoren kanssa. Ja puolestaan GoalDifferencet (GD) korreloivat 0.76 ShOGD:n, Quality of Competitionin kanssa 0.70 ja Corsin kanssa 0.62. MCScorella saadaan siis esimerkiksi GoalDifferenceen nähden 0.06 parempia korrelaatioita kuin pelkillä laukaisutilastoilla. Myöhemmin tulevissa joukkueen suorittamista kuvaavissa graafeissa on laskennassa käytetty molempien joukkueiden osalta niiden kausien runkosarjapelejä, koska niiden ajateltiin olevan perustellusti vertailukelpoisempia myös kausien välillä.

Tutkimuksessa otettiin mukaan vain ne pelaajat, joilla oli kauden aikana vähintään se 10 ottelua, koska tuo määrä tarvitaan PlayerProfilen tekemiseen. PlayerProfile kertoo, miten kyseinen pelaaja kyseisellä pelipaikalla siinä sarjassa mitä pelaa keskimäärin suorittaa. PlayerProfilen tietosisältö muodostuu mm. seuraavista keskiarvotiedoista: Score (arvosana), Activity (pallolliset tapahtumat), xGF-xGA (pelaajakohtainen maaliodottama), BallPlayTime (pallollinen peliaika), BallPoss (pelaajakohtainen pallonhallintaprosentti), PassAcc (syöttötarkkuus), SuccRate (kaikkien tapahtumien onnistumisprosentti), ScorEff (maalinteon tehokkuus, tunnetaan myös Conversion Ratena) sekä eri tapahtumien (Actions) määrät ja onnistumisprosentit. Yksittäisen pelaajan suorittaminen voi vaihdella pelistä toiseen (siihen voi vaikuttaa ketju, rooli, pelipaikka, vastustajan ketju, oma viretila, biorytmi tai vaikka tähtien asento, you name it…), mutta siinäkin on jokaisella pelaajalla oma vaihteluvälinsä. Jos pelejä samalta kaudelta on se kymmenkunta yksittäisen pelin meneminen joko niin kutsutusti ”vihkoon” tai ”ylärekisteriin” tasoittuu PlayerProfilen keskiarvoihin.

Kuva 5: PlayerProfile esimerkki MM-kisapelaajasta: kuvassa erään salibandymaajoukkueen pelaajan PlayerProfile ennen kisoja 8 viimeisen maaottelun suorittamisesta (ennuste eli PlayerProfile ennen kisoja, vas. alanurkka) ja toteutuma MM-kisojen 6 ottelusta. Kuvasta voi nähdä, että pelaaja suoritti kisoissa paremmin kuin harkkapeleissä (Score 7,51=>9,03). Osin tämä selittyy Quality of Competitionilla eli vastustajan tasolla, koska maaottelupelit olivat vain TOP-4 maita vastaan ja MM-kisoissa vain puolet peleistä oli huippumaita vastaan. Olennaisempaa oli kuitenkin se, että kyseinen pelaaja pystyi palautteen avulla puolittamaan oman kenttäpuoliskon virheensä (DEFErrors), joka puolestaan heijastui hänen xGA-lukuunsa (0,52=>0,23). Muuten suorittaminen oli melko odotetunlaista.

image

Verrokkiaineistona käytettiin tässä tutkimuksessa pelaajan Points per game -lukua, koska kaikilta kausilta ei pystytä enää jälkikäteen poimimaan esimerkiksi kattavaa +- -tilastoa. Samoin +- -tilasto kuvastaa paremminkin ketjujen välisen suorittamisen eroja kuin varsinaisesti yksittäisten pelaajien välisiä eroja. PPG tässä yhteydessä tarkoittaa pelaajan maalien ja syöttöjen yhteismäärää/peli (pörssipisteet/peli). Se ei ole optimaalisin luku kuvaamaan pelaajan peliesitystä, varsinkin kun pisteitä pelissä tekevät enimmäkseen hyökkääjät ja koska se ei juurikaan kuvaa pelaajan puolustamista. PPG ja MCScore korreloivat keskenään, mutta eivät ole lähellekään samoja lukuarvoja, koska pelaaja voi saada yksittäisessä pelissä myös hyvän MCScoren ilman tehopisteitä tai heikon arvosanan (esim. 6) vaikka olisi tehnyt pari maaliakin, jos on muuten pelannut todella huonosti. Jatkossa, kun aineistoa karttuu enemmän xGF ja xGA luvuista, ne ovat todennäköisesti tähän paremmin soveltuvia mittareita.

Case-studyn keskeiset tulokset

Kooveen TASM-joukkue (alkuun C-tytöt, sitten SM-tytöt ja lopulta TASM) oli seitsemän vuoden aikana erittäin menestyksekäs, koska sen saldot olivat kaiken kaikkiaan 6 juniorimestaruutta ja 3 hopeaa. Joukkue voitti keskimääräisesti enemmän pelejä kuin hävisi ja menestyi siis enemmän kuin hyvin vuodesta toiseen, tutkitulla jaksolla se oli mm. joka vuosi TASM:n finaalipeleissä. Kaudesta 2011-12 viime kauteen saakka joukkueen PPG (pistekeskiarvo/peli) oli kausi kaudelta 1,28 => 1,29 => 1,22 => 1,27 => 1,28 =>1,39 ja joukkueen MyCoazhTeamScore samaiselta jaksolta 7,34 => 7,22 => 7,48 => 7,62 => 7,68 => 8,09 (Huom! tämä TeamScore on laskettu kaikkien pelaajien keskiarvosta, pelien lopputulosten selittämisen näkökulmasta oikea tapa laskea on pelaajien MCScoren keskiarvot ketjuttain ja koko joukkueen suoritusta arvioi osuvimmin ketjujen keskiarvon keskiarvo!).

Edelleen samaisen TASM joukkueen GF-GA/peli -arvot olivat kausi kaudelta 5,36-3,76 => 6,17-4,63 => 5,94-4,83 => 6,11-5,28 => 6,78-4,89 => 6,22-4,28 sekä runkosarjan sijoitukset 6. => 3.  => 3. => 4. => 3. => 2. Kuten hyvin huomataan GD (tehdyt maalit vs. päästetyt maalit ero) ja joukkueen PPG (pisteet/peli) kulkevat käsi kädessä: 1,60 (1,26) =>1,54(1,29) =>1,11(1,22) =>0,83(1,27) =>1,89(1,28) =>1,94(1,39).

Kuva 6: TASM-joukkueen MCScoren, PPG:n, GF:n ja GA:n kehitys kaudesta toiseen: joukkue menestyi sarjassa kausi kaudelta hyvin, kuten noin 1,30 PPG-luku ja positiivinen maaliero runkosarjan peleistä kertoo. Samoin ylimpänä oleva MyCoazhTeamScore kehittyi ensimmäisen ja toisen kauden välistä poikkeamaan lukuunottamatta tasaisesti

image

Tällä tavoin junioripelaajia tutkittaessa hypoteesi on, että seurannassa olevien pelaajien pitäisikin kehittyä eli heidän MyCoazhScoren (arvosana) pitäisi nousta jo pelkästään sen takia, että ”vastus helpottuu kausi kaudelta” kun seurannassa on kaksi kautta ja jälkimmäiseltä aina yksi ikäluokka on tullut TASM-sarjaan yli-ikäisiksi. Kansainvälisessä analytiikkakeskustelussa tästä puhutaan Quality of Competition – käsitteenä, jolla voidaan viitata vastustajien välisiin eroihin tai eri liigojen väliseen tasoeroon, mutta sama käsite istuu tähänkin hyvin. Samoin se istuu hyvin myös eri ketjujen välisiin eroihin. Aika usein on aivan eri asia pelata vastustajan ykkösketjua kuin sen kolmosta vastaan. Tämän lisäksi kansainvälisessä futisanalytiikkakeskustelussa myös ikä on todettu peliesityksiä selittäväksi tekijäksi eli tiettyyn ikään saakka se keskimääräisesti parantaa tuloksia ja jossain vaiheessa (yli 30v?) asia kääntyy päinvastaiseksi heikentäväksi tekijäksi. Tässä tutkimuksessa ikä-kysymys ohitettiin, mutta voidaan todeta, että jo osallistusmissääntöjen mukaisesti TASM-joukkueen pelaajat ovat alle parikymppisiä ja myös Kooveen naistenjoukkueen keski-ikä on koko ajan ollut vain vähän yli 20 vuotta.

Kooveen Naistenjoukkue on pelannut kaikki seurannan vuoden salibandyn Naistenliigaa vailla varsinaista menestystä, mutta sen tekeminen on parantunut vuosi vuodelta ja melkein kaikkina vuosina se on päässyt puolivälieriin. Poikkeuksen tähän muodostaa tutkittavista kausista toinen, jolloin paikallisvastus hävisi runkosarjan viimeisen ottelunsa vastoin kaikkia ennakko-odotuksia ja Koovee jäi playoffsien ulkopuolelle.

Tutkimuksellisesti voidaan todeta, että Naistenliigan taso on ollut ainakin enemmän stabiili kuin TASM:n taso, vaikka toki jos sitä tarkemmin alettaisiin tutkimaan, huomattaisiin eri kausien välillä eroja varsinkin Naistenliigan sarjataulukon häntäpään joukkueiden osalta. Erot sarjan sisällä (joukkueiden väliset voimasuhteet: kärkijoukkueet, keskikasti, heikommat joukkueet) kuitenkin tasoittavat näitä ”kausivaihtelueroja”, kun jokaiselta kaudelta pelianalyysit on tehty kaikista peleistä eli siis kaikkia vastustajia vastaan kaksi kertaa.

TASM-sarjan tasossa on ollut sekä kausien välistä vaihtelua että sääntöjä osallistumisoikeudesta (ikä) on muutettu. Alkuun B- ja A-tyttöjen sarjat olivat yhdistettyinä Tyttöjen SM-sarja ja pari kautta sitten ne eriytettiin omiksi sarjoikseen. Enemmän sarjan ja joukkueiden tasoon vaikuttaa kuitenkin se fakta, että koska iso osa tämänikäisistä pelaajista pelaa jo Naistenliigaa, ei joukkueiden välisiä voimasuhteita voi ennakoida ennen kuin näkee ketkä missäkin joukkueessa milloinkin pelaavat. Tässä tutkimuksessa lähtöoletus kuitenkin on, että koska analyysit on tehty Kooveen TASM:n peleistä kaikkia vastustajia vastaan, on tulokset jollain tavalla vertailukelpoisia myös kausien yli. Nykyisessä seurannassa pyrimme arvioimaan myös vastustajan tasoa (Quality of Competition) sekä koko joukkueena että ketjuittain.

Kooveen TASM-aineistossa tutkimuksen n eli otos (pelaajat joilla on edellisellä ja seuraavalla kaudella molemmilla vähintään 10 peliä pelattuna) oli 76 ja Naistenliigajoukkueen osalta 66. MyCoazhScoren keskiarvolla arvioiden 64% TASM-pelaajista tässä yhdestä kaudesta seuraavaan seurannassa kehittyivät ja PPG:n mukaan 60%. MyCoazhScoren mukaan keskimääräinen ”kehitys” oli 0,25 (keskihajonta 0,83 ja mediaani 0,24) ja PPG:n mukaan kehitys oli vain 0,10 (keskihajonta 0,48 ja mediaani 0,07).

Lukuja voidaan mielestämme pitää huippuhyvinä, koska näppituntuma on, että pelaajien kehittyminen ei välttämättä etene lineaarisena vaan joskus jopa taantumien tai ”taka-askeleiden” kautta ja usein myös hyppäyksinä. Pitää muistaa, että pelaajien elämäntilanteet ovat tässäkin tutkimuksessa vaihdelleet ja esimerkiksi otoksesta ei ole poistettu loukkaantumisista palautuvia pelaajia, opiskeluista työelämään siirtyneitä pelaajaa tai abiturienttivuotta, joilla kaikilla voisi lähtökohtaisesti kuvitella olevan merkitystä tuloksiin. Ainut rajaus on ollut, että pelaajalla on pitänyt olla vähintään se noin 10 ottelua kahdella peräkkäisellä kaudella.

Johtopäätöksemme on, että Kooveen Tyttö Akatemia on ollut pelaajilleen erittäin otollinen kehittymisen paikka ja syytä on myös antaa valmennukselle asiaan kuuluvaa krediittiä. Loppu viimeksi pitää kuitenkin aina muistaa, että pelaajat tekevät kaiken työn ja olettamus onkin, että Akatemiassa on vallinnut kehittymisen näkökulmasta hyvä tekemisen pöhinä, olosuhteet ovat olleet kohdillaan ja ennen kaikkea pelaajat ovat olleet valmiita työntekoon ja palautteenvastaanottoon.

TASM-joukkueen keskeisten tunnuslukujen kehityksessä ainut pientä hämmennystä aiheuttava poikkeus on kausien 2011-12 ja 2012-13 välinen MyCoazhScoren kehitys: kun kaikki muut tunnusluvut ovat käytännössä pysyneet samoina (vaikka sekä GF että GA ovat lukuina nousseet niiden välinen erotus GD = Goal Difference on pysynyt lähes samana), on kuitenkin Score tippunut 0,12! Selitys saattaisi liittyä isoon pelaajavaihtuvuuteen, laajaan pelaajarinkiin ja laveaan peluutukseen, mutta myös mahdollisesti sarjan tasossa tapahtuneisiin yleisiin muutoksiin.

Sarjamenestyksen lisäksi on noin 100:sta Kooveen Tyttö Akatemia pelaajasta peräti 25 (siis neljännes!) päässyt joko U19- tai vastaperustettuun U16-maajoukkueeseen ja ensimmäiset neljä jo naisten maajoukkueeseenkin. Tuo suhdeluku 25/100 on käsittämätön ja ehkä vain alleviivaa poikkeuksellisen onnistunutta pelaajakehityskonseptia – tai sitten lahjakasta materiaalia, hyvää valmennusta tai ehkä kaikkea näitä!

Entä miten on onnistuttu naisten joukkueen osalta? Kooveen Naistenjoukkue on vuosi vuodelta edennyt omassa pelaamisessaan, mutta menestys on vielä antanut odottaa itseään. Joukkue joutui liigakarsintoihin kaudella 2010-11, mutta on sen jälkeen kolmen eri valmennustiimin johdolla vuosi vuodelta parantanut omaa tekemistään ja pelaamistaan ja on yhtä vuotta lukuun ottamatta aina pelannut puolivälierissä.

Jos tutkitaan tuota joukkueen etenemistä PPG:nä eli pisteet/peli tahtina kehitys on ollut seuraavaa: 0,50 => 1,00 => 0,73 => 1,09 =>1,05 => 1,27* (1,14) => 0,86 => ja nyt päättyneellä kaudella 1,28. (*Kaudella 2015-16 Kooveen Naistenjoukkueelta otettiin 2 pistettä pois, koska Koovee oli peluuttanut pelaajaa ilman maksettua lisenssiä. Tutkimukseen otettiin kuitenkin mukaan pelisuoritusta kuvaavampi PPG-arvo.)

Joukkueen PPG-kehityskaaressa on siis pari notkahdusta, joista jälkimmäisen yhtenä selittävänä tekijänä oli kolmen avainpelaajan melkein koko kauden kestäneet loukkaantumiset, mutta mielenkiintoisesti nuo notkahdukset ovat myös ajoittuneet valmennustiimivaihdoksiin. Tämä on sen merkityksen tutkimiseen aivan liian pieni aineisto, mutta ei liene kuitenkaan pelkästään sattumaakaan, vaikka jokaisessa vaihdoksessa pyrittiin myös jatkuvuuteen eli jonkun entisen valmennustiimin jäsenen jatkamiseen myös uudessa tiimissä. Usein käy myös niin, että valmentajan lopettaessa tai siirtyessä muualle, saattavat jotkut pelaajat myös lopettaa tai vaihtaa maisemaa.

Points/game -arvon lisäksi joukkueen suorittamisen tasoa kuvaa hyvin tehdyt maalit – päästetyt maalit/peli -arvo. Kaudesta 2010-11 lähtien päättyneeseen kauteen Kooveen Naisten GF-GA -lukeman kehityskäyrä on ollut seuraavanlainen: 2,68-4,77 => 3,32-4,23 => 3,41-5,05 => 5,82-4,27 => 5,59-5,55 => 5,32-4,09 => 4,77-5,05 ja nyt 6,72-4,39. Pelkästään näiden lukujen perusteella voisi tehdä johtopäätöksen, että joukkueessa on aina ensin keskitytty laittamaan kuntoon hyökkäyspeliä ja vasta valmennustiimien jälkimmäisillä kausilla on saatu puolustamistakin kuntoon! Joukkueen sijoitukset kulkevat tietysti myös näiden maalit/peli -arvojen kanssa käsi kädessä: 9. => 6. => 9. => 5. => 6. => 6. => 8. ja nyt päättyneellä kaudella 5.

Jos otaksutaan, että GA/peli-luku kuvastaa jollain tavalla joukkueen puolustuspelin (DEF) onnistumista, huomataan jälleen, että isot heilahdukset tämän luvun kausien välisissä vaihteluissa osuvat yksiin valmentajavaihdosten kanssa. Valmennuksellisessa keskustelussa yleinen heitto on, että useimmiten valmennukset keskittyvät ensin puolustamisen kuntoon laittamiseen, koska se mielletään helpommaksi ”hoitaa”. Näin on kuitenkin käynyt jokaisen valmennustiimin kanssa vasta toisella valmennuskaudella.

Läheltä joukkuetta seuranneena voisi jälkiviisasteluna todeta, että uudet valmennustiimit lankesivat ehkä osittain samaan ansaan ja yrittivät opettaa joukkueelle liian haasteellista puolustustapaa (alueellinen pelaajavartiointi), joka johti siihen, että omissa tehtiin isoja virheitä ja vastustaja sai käytännössä ilmaisia (= pelinkulun kannalta ansaitsemattomia) maaleja.

Kuva 7: Naisten liigajoukkueen sarjasijoituksen, MCScoren, PPG:n, GF:n ja GA:n kehittyminen 7 kauden aikana: Naistenjoukkueen kehitys on kaikkinensa ollut myös huomattavaa, mutta se pitää sisällään myös ”taka-askeleita” esimerkiksi toissa kauden suhteen

image

 

Joukkueen MCTeamScoret (joukkueen pelaajien MC:n keskiarvo Naistenliigan runkosarjan otteluista) oli tältä samalta jaksolta 7,44 => 7,05 => 7,57 => 7,75 => 7,67 => 7,47 ja nyt päättyneeltä kaudelta 7,92. Tässä tutkimuksessa pelaajia, joilla oli vähintään se 10 pelattua peliä kahdelta peräkkäiseltä kaudelta oli kaikkiaan 66. Tässä kausi kaudelta seurannassa poimitut pelaajat kehittyivät keskimäärin MyCoazhScoren keskiarvon mukaan 0,10 (mediaani 0,11 ja keskihajonta 0,59), mutta henkilökohtaisten PPG:n mukaan keskiarvo oli negatiivinen -0,02 (mediaani -0,01 ja keskihajonta 0,38). MCScoren mukaan pelaajista kehittyi kausi kaudelta seurannassa 60% ja PPG:nkin mukaan puolet.

Kooveen Naisten liigajoukkueen pelaamista kuvaavien keskeisten mittareiden kehitys on viimeisen 7 kauden aikana ollut pääsääntöisesti nousujohteista. GF ja GA -luvuissa on ollut enemmän (iloista sik-sak) vaihtelua, mutta MyCoazhScoren kehitys on ollut paria poikkeusta lukuun ottamatta selkeästi ylöspäin. Ensimmäinen poikkeus positiivisesta kehityksestä oli seurannan ensimmäisten kausien 2011-12 ja 2012-13 välinen kehitys, jota emme tällä aineistolla pysty selittämään ja jälkimmäinen viime kauden notkahdus, joka johtui avainpelaajien loukkaantumisesta.

Jos molempiin kuvioihin lisättäisiin vielä käyrät runkosarjasijoituksista, nähtäisiin kuinka kauniisti päästetyt maalit (GA) kulkevat käsi kädessä sarjasijoituksen kanssa. Otos on pieni, mutta statistiikan perustotuus: ”tehdyillä maaleilla voittaa yhden ottelun, mutta vähillä päästetyillä maaleilla mestaruuden” näyttää pitävän paikkansa.

Kuva 8: Case-studyn poiminnan ehtojen täyttäneiden pelaajien (MCScoret kahdelta peräkkäiseltä kaudelta) kehittymisen keskiarvo, keskihajonta, mediaani sekä max&min arvot Kooveen TASM ja Naisten liigajoukkueista

image

Johtopäätöksiä ja mahdollisia jatkotutkimuskohteita

Miten tuloksia pitäisi tulkita? MyCoazhTeamScoren mukaan juniorimestaruuksia rohmunneen TASM-joukkueen peli on kausi kaudelta kehittynyt suotuisasti pois lukien seurannan ensimmäisten kausien 2011-12 ja 2012-13 välinen kehitys. Ja varsinkin yksittäisiä pelaajia tarkastellessa, voimme todeta, että pelaajat ovat todellakin kehittyneet Tyttö Akatemian valmennuksessa kuten 64% tutkimuskriteerit täyttäneistä eli lähes 2/3 pelaajista ja keskimäärin + 0,25/v kertovat. Osan tästä kehittymisestä selittää Quality of Competition eli aina jälkimmäisen kauden ”yhtä ikäluokkaa helpommat vastustajat” ja osan pelaajien ikä +1, mutta silti, lukemat ovat vastaansanomattomat. Myös saldo 25 juniorimaajoukkuepelaajaa kaiken kaikkiaan 100 pelaajan Tyttö Akatemiasta alleviivaa tätä seikkaa. Joukkueen pisteet/peli -tunnusluku on ”voittavana” joukkueena ollut koko ajan korkea.

MyCoazhTeamScoren mukaan myös Kooveen Naisten liigajoukkueen peli on kehittynyt seurannan 7 kauden jaksossa kahta kautta lukuun ottamatta.  Myös naistenliigapelaajat ovat kehittyneet, mutta eivät yhtä paljon kuin Tyttö Akatemiassa (+ 0,10), ehkäpä juuri koska Quality of Competition ei auta. Pisteet/peli -tunnusluku tuottaa osin ristiriitaista tulosta, kun se vaihtelee siksakkina 1pisteen/peli molemmin puolin, toisaalta koko seurantajaksolta muutos on jo huomattava 1,00=>1,28 ja vielä suurempi se olisi, jos seurantaa olisi tehty kaudesta 2010-11 asti 0,50=>1,28! Kooveen Naisten tämän kauden liigajoukkueen pelaajaringin 21 pelaajasta, jotka ovat enimmäkseen pelejä pelanneet, 12 eli yli puolet (57%) on oman Akatemian kasvatteja. Kaiken kaikkiaan Naistenliigapelejä on käynyt pelaamassa tällä  kaudella 24 pelaajaa ja näistä 15 (63%) on omia Akatemian kasvatteja.

Kooveen Naisten liigajoukkue on tällä kaudella harjoitusotteluiden kanssa pelannut tähän mennessä 25 ottelua. Ottelujen maaliero (GD) korreloi tällä hetkellä xGD (maaliodottamaeron) kanssa 0.91, MCScoren kanssa 0.89, ShOGD:n kanssa 0.86, ShoALLD:n kanssa 0.75 ja Quality of Competitionin kanssa 0.77. Voidaan siis sanoa, että MyCoazhScore kuvastaa erittäin hyvin ottelujen lopputuloksia, mutta tässä otoksessa myös pelkillä laukauksilla on päästy hämmästyttävän korkeisiin korrelaatioihin. Osittainhan kyse on myös siitä, että yllätykset tai ”pelinvastaiset” lopputulokset ovat olleet vähissä.

Yhtenä selittävänä tekijänä ei voi myöskään ohittaa ikää. Tässä tutkimuksessa ikä oli jo ”sisäänkirjoitettu” tutkimusasetelmaan, koska poiminnassa oli aina kaksi kautta ja tällöin pelaaja on väkisinkin sen vuoden vanhempi aina jälkimmäisellä kaudella. Jalkapalloanalytiikassa on tutkittu paljon iän merkitystä pelaajan suorittamiseen ja se on todettu merkitykselliseksi selittäjäksi. Jalkapalloilijat ovat keskimäärin parhaimmillaan 27-28 -vuotiaina. Fysiologinen ”alamäki” alkaa jo noin 25-vuotiaana, mutta pelaajat pystyvät kompensoimaan sitä mm. paremmalla pelinluvulla ja ennen kaikkea yksilölliset erot ovat suuria.

Mitä tästä voi oppia? Ainakin sen, että pelaajakehitys ja joukkueen pelin kehittyminen on pitkäjänteisen työn tulosta, johon vaikuttaa moni asia. Vaikka yritys voi olla puolin ja toisin ”täyskymppi”, voi tulos silti olla monestakin syystä jotain muuta. Varsinkin pelaajalta itseltään, mutta toki myös valmentajalta, harjoittelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä ainakin silloin kun tuntuu, että kehittyminen junnaa paikallaan, toiset menevät ohi tai itse ottaa omassa pelissään jopa taka-askeleita. Tämän studyn mukaan tällaisia pelaajia voi joukkueessa olla jopa se kolmannes. Valmentajan työtä helpottaa ja ymmärrystä lisää, jos tehtyä panostusta ja pelisuorituksia pystytään arvioimaan. Pelaajan näkökulmasta kunnollinen palaute on puolestaan mitä suurimmassa määrin motivaatiotekijä. MyCoazhin vahvuus on juuri se, että nykyistä suorittamista voidaan verrata pelaajan ex-suorituksiin (jos Quality of Competition on pystynyt samana), muihin vastaavan pelipaikan tai roolin pelaajiin tai vaikka saman pelipaikan kansainvälisen huipun suorituksiin. Ja kaikki tämä niin joukkue-, ketju- kuin yksittäisen pelaajankin tasolla.

Miten tutkimuksesta olisi saatu vielä parempi ja kattavampi? Olisiko fysiikkatestien tulosten linkkaaminen näihin suoritustuloksiin tuonut jotain lisäarvoa tutkimukseen? Todennäköisesti. Se olisi ollut mahdollista jo tämänkin aineiston osalta, mutta varsinkin FBA:n keräämän aineiston avulla. Jatkossa pelaajakohtaisten xGF ja xGA lukujen seuranta tuo mielenkiintoisen lisän pelaajakehitysseurantaan, koska xGF ja xGA -lukujen avulla pitäisi pystyä suoraan ennakoimaan pelaajan kehittymistä tai tulevaa suorittamisen muutosta.

Pohdintaa ja keskustelua sen suhteen, miten pelaajakehitystä ja joukkueen suorittamista/ketjun suorittamista pystytään vielä paremmin tutkimaan, on syytä jatkaa. Tavoitteenahan voisi olla, että pystyisimme erittelemään pelaajakehityksen ja joukkueen/ketjujen (taktisen) kehittymisen toisistaan. Ja siinä taidamme olla alussa mainitun debatin keskiössä: kehittyikö yksittäinen pelaaja ja se johti parempaan ketjun peliin vai joukkueen/ketjun pelitapa, joka paransi myös yksilöiden suorittamista? Mikä ansio kehittymisessä on yksittäisen pelaajan paremmalla pelaamisella ja mikä joukkueen pelitaktiikalla, -tavalla tai pelikirjalla? Valistunut arvaus tämänhetkisellä tiedolla on, että molemmat vaikuttavat toisiinsa, mutta eniten vaikuttaa vastustaja!

Ensimmäiset askeleet tähän suuntaan on jo otettu ja luotu ketjun ja pelaajien suorittamiseen soveltuvat mittarit. Tavoitteemme on ollut luoda näihin kahteen asiaan mittarit eri muuttujilla, jotta tuon vaikutuksen tutkiminen voisi myöhemmin olla mahdollista.

Mielenkiintoisia mahdollisia jatkotutkimuskohteita on useita. Ehkä kiinnostavinta olisi tietenkin tutkia löytyykö niistä pelaajista tai heidän taustoistaan, jotka eivät kehity, joitain yhtäläisyyksiä. Toisaalta samojen pelaajien pitkittäistutkimukset tuottaisivat erittäin arvokasta tietoa pelaajakehityksestä ja valmentamisesta, mutta tässä aineistossa näitä samoja pelaajia on vielä liian pieni määrä. Erittäin mielenkiintoista olisi myös tutkia, mikä vaikutus yksittäisellä pelaajalla on jonkun ketjun toimintaan (nk. Messi-efekti). NHL:ssä puhutaan ”With or without” -tilastoinnista ketjutasolla. Salibandyssä ongelmaa tuottanee vähäinen pelimäärä kaudessa, jolloin juuri tuon vastustajan tason arvioiminen on pienen n:n takia tilastollisesti ongelmallista.

MyCoazh antaa tällä hetkellä kaiken olennaisen tiedon pallonhallinnasta ja yhden joukkueen näkökulmasta kaikista pallollisista kosketuksista sekä olennaisimmat onnistumiset ja epäonnistumiset myös pallottomasta pelistä. MyCoazhista puuttuu vielä tällä hetkellä pelaajien liiketunnistustiedot, joiden avulla saisimme tiedon pelaajien liikkumasta kokonaismatkasta, nopeuksista, kiihdytyksistä ja suunnanmuutoksista sekä varsinkin olennaisen jokaisen pelaajan sijoittumisen niinä ratkaisevina hetkinä, kun pallolle tapahtuu jotain. Tämä on MyCoazhin kehittämisen seuraava vaihe, johon haemme nyt aktiivisesti yhteistyökumppania. Samanaikaisesti valmiutemme hyödyntää jo karttunutta (n. 2 000 analysoitua peliä sähköisenä kolmessa eri lajissa) dataa paranee huomattavasti, kun otamme analysoinnissa käyttöön Python-ohjelmointikielen.

Kuva 9: Kooveen TASM:n kultajuhlat kaudelta 2016-17

18191226_615993241938668_183216245_n

Mihin muuhun näitä tuloksia voidaan käyttää? MyCoazhia on käytetty reaaliaikaiseen katsomovalmennukseen sekä ottelujen lopputulosten pelinaikaiseen tai peliä edeltävään ennakointiin. Yksi joukkue, jolle analyysejä tehtiin on noussut Veikkausliigaan ja kaksi Ykköseen. Ilveksen naiset voittivat jalkapallossa SM-hopeaa ja Cupin hopeaa ja SM-mitaleita on saavutettu myös junioreissa.

Viime kesänä ennakoimme puolessa välin Veikkausliigakautta joukkueiden lopullisia pisteitä ja sarjasijoituksia 0.89 korrelaatiolla (Puolivälin krouvi Veikkausliigassa). Edelleen isommista aineistoista on tehty PlayerProfiles maajoukkuevalmentajien pelaajavalintojen pohjaksi ja scoutattu päävastustajia esimerkiksi MM-loppupelejä varten. Salibandyssä MyCoazh on ollut avustamassa valmennusta sekä MM-kultaan että hopeaan päättyneissä projekteissa. Edellisistä miesten MM-kisoista tehtiin myös kisojen maalianalyysi, jossa tutkittiin miten kaikki turnauksen 488 maalia syntyivät.

Kuva 10: How to score goals? Analysis of Goal Scoring in the Men’s World Floorball Championships 2016

18198099_616004145270911_173460860_n

MyCoazhilla on myös avattu yksittäisten pelien kulkua otteluraporttina (Yhden ottelun anatomia) sekä avustettu esimerkiksi salibandyanalyytikko Jani Hakkaraista hänen maajoukkuetta koskevissa Pääkallo-analyyseissään että Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Virtasta hänen Huuhkajat-analyyseissä. MyCoazhin oman Huuhkajat-karsintojen yhteenvedon voi käydä lukemassa MyCoazhin nettisivuilta (Jälleen yhdet Huuhkajien karsinnat ohi).

Kooveessa MyCoazhAnalyysejä on käytetty sekä palautteenantoon valmennukselle että pelaajille, mutta samalla ne kertovat yhteenvetotietoina myös seurajohdolle valmennuksen onnistumisesta. Jokainen valmentaja ja joukkue laativat itselleen omat tavoitteensa, mutta yleisesti valmennuksen tarkoitus lienee pelaajien ja joukkueen pelin kehittäminen, molempia tarvitaan, kyse on enemmän valmentajan valmennusfilosofiasta, tavasta hahmottaa tätä maailmaa ja hänen ihmis- tai pelaajakäsityksestään. Ainakin kilpajoukkueiden tavoitteena on ottelujen ja sarjojen voittaminen, eikä asiaa varsinaisesti haittaa, jos kaikilla osapuolilla on tätä tehdessä enimmäkseen hauskaakin. MyCoazhin avulla olemme pystyneet osoittamaan, että sekä joukkueen pelin että pelaajien kehittymistä pystytään arvioimaan ja että näissä tavoitteissa on Kooveen naisissa ja tytöissä myös onnistuttu.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s